Sain jokin aika sitten vahvistuksen siitä, etten oikeastaan kuulu joukkoon. Olen lapsesta saakka epäillyt paikkaani perheessäni ja suvussani. En siksi, että kuuluisin huonoon, pahamaineeseen ja/tai väkivaltaiseen perheeseen. He ovat ihan tavallisia ihmisiä. Sanoisin jopa, että he oikeasti yrittävät olla hyviä ihmisiä. Sen vuoksi on ollut helppoa syyttää ulkopuolisuuden tunteesta itseään. Koska, jos he ovat tavallisia,… Continue reading