Hetkien kirjo

Elämän poluilta, omilta teiltä – oivalluksia matkalla tasapainoon


Kieltäytyminen – voimavarojen turva

Olen jo jonkin aikaa aktiivisesti etsinyt keinoja vahvistaa itseäni. On paljon asioita, joista olen löytänyt apua ja helpostusta. Yksi jatkuva haaste oli (on) ajan ja energian puute.

Siihen ratkaisu on luonnollisesti karsiminen: kaikki se pois, mikä ei ole tarpeellista. Mitä juuri minun tarvitsee tehdä? Mitä voi delegoida? Mistä voi kieltäytyä?

Aluksi se oli vaikeaa, mutta oivalsin, että kieltäytyminen ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta! Se on tunnustus omasta arvosta ja kyvystä asettaa terveitä rajoja. Pohdin asiaa ja tulin siihen johtopäätökseen, että kieltäytymisen taito voi olla avain vahvempiin ihmissuhteisiin, parempaan hyvinvointiin ja itsetunnon kasvuun.

Kyvyttömyys sanoa ei voi johtaa vakavaan ylikuormitukseen, stressiin ja etäisyyden kasvuun ihmissuhteissa. Kun läheisemme tietävät, ettemme osaa kieltäytyä, lisäämme heidän taakkaansa. He saattavat pidättäytyä pyytämästä apua ja kertomasta huolistaan, koska pelkäävät kuormittavansa liikaa. Toisin sanoen läheisesi yrittävät suojella sinua ja hyvinvointiasi. Ainakin minun on helpompi pyytää apua heiltä, joita en koe rasittavani. Jos he eivät kommunikoi rajoistaan, minä arvaan. Alakanttiin, varmuuden vuoksi.


Kukaan ei voi olla aina saatavilla. Olisi melkoinen karhunpalvelus opettaa ajattelemaan sinut ensisijaisena tai ainoana avun lähteenä. Yksi ihminen ei muodosta kummoista tukiverkostoa. Joskus pitää toisten antaa kasvaa vahvemmaksi ja verkostoituneemmiksi. Se, että tuntuu ikävältä sanoa ei, on inhimillistä, mutta ei ole syy olla puolustamatta rajojaan ja omaa hyvinvointiaan. Se tunne ei kestä ikuisesti.

Miten kieltäytyä?

Kieltäydy heti, jos tiedät, ettet jaksa, ehdi tai tahdot priorisoida jaksamisesi eri tehtäviin. Näin pyytäjä saa eniten aikaa hakea apua muualta. Mikäli viivytät vastaustasi, palaa asiaan mahdollisimman pian.
Ole suora. Voit tietenkin pahoitella ja luvata ottaa yhteyttä, jos tilanteesi muuttuu, mutta ole selvä vastauksessasi. Aina ei kannata kertoa syitä kieltäytymiseen. Ihmiset voivat tulkita sen siten, että suostut, jos nämä syyt saa selitettyä pois.

Jos tarvitset, tässä fraaseja avuksi:

”Valitettavasti olen lupautunut olemaan muualla tuolloin.”
”Kiitos kutsusta, mutta en pääse paikalle.”
”Olen pahoillani, mutta minun on pakko sanoa ei.”
”Olen liian kiireinen, mutta palaan asiaan, jos tilanne muuttuu.”

”Ymmärrän harmisi, mutta vastaukseni ei muutu.”
”Olen pahoillani, mutta en mahda tilanteelle mitään.”
”Minun on pakko pitää kiinni tästä päätöksestä.”
”Et voi vaatia minua uhraamaan omaa hyvinvointiani tämän asian takia.”

Helpotusta syyllisyydentunteisiin saat halaamalla rakkaitasi: puolisoa, lapsia, lemmikkejä. Muista, mitä hyvinvointisi merkitsee heille. Muista, että kieltäytyminen on taito, joka helpottuu kerta kerralta. Et tule aina kieltäytymään. Joskus sanot kyllä määrittämissäsi rajoissa.

Haluat tehdä parhaasi, et antaa kaikkeasi. Nykyajan kiireissä ei ehdi palautumaan, jos joka päivä puristaa itsensä tyhjäksi.

Itse opin rajojeni puolustamisen tärkeyden, kun konkreettisesti rysähdin niitä vasten. Kuin seinään olisi törmännyt. Ja yhtäkkiä näin elämäni työlistalla todella paljon asioita, jotka eivät ole sen kokemuksen arvoisia. En halua käydä rajoillani enää koskaan ja siksi sanon ei, kun haluan sanoa ei.